Toimintamuodoista
Kasvillisuusselvitykset
Projektissä on vuosien mittaan tehty lukuisia inventointeja eri puolilla Eteläkärjen aluetta. Inventointeja ovat suorittaneet niin projektin työllistämät (yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa) työttömät luontokartoittajat kuin muutamat virolaiset opiskelijatkin, jotka ovat näin saaneet kokemusta oman maansa ulkopuolelta. Osan inventoinneista ovat tietenkin suorittaneet oman alueen ammattitaitoiset kasviharrastajat (näistä osa tekee tätä työtä ihan ammatikseenkin). Kerättyjä tietoja on käytetty niin Natura-alueiden määrittelyssä kuin seutukaavan tekemisessä. Jossain määrin lienevät tiedot "vuotaneet" kunnillekin. ELI-projektin tarkoituksena ei ole korvata kuntien velvoitteita luontonsa kartoituksesta vaan sen tarkoituksena on kerätä sellaista tietoa, joka ehkä on jäänyt vähemmälle huomiolle. ELI-projekti on ollut ja on aina halukas tekemään alueensa kunnille selvityksiä, muttei vastikkeetta. On huomattavaa että nykyinen lainsäädäntömme antaa ympäristöyhdistykselle oikeuden ja myös velvoitteen osallistua kuntien työskentelyyn. Tätä työtä varten tarvitaan myös ELI-projektin tietoja.
Perhosseurannat
ELI-projektiin osallistuvat ammattitaitoiset perhosharrastajat ovat suorittaneet usean vuoden ajan muutamien alueiden vakioitua tutkimusta sekä syötti- että valorysin. Tällä seurannalla on tarkoitus seurata sekä näiden että läheisten alueiden maankäytön muutosten vaikutuksia. Seurantaa on tehty mm. Hangossa Metsäkannaksen alueella että Tammisaaressa Skogbyn ruukkialueella. Metsäkannaksen suojelualueella halutaan seurata mahdollisia mahdollisia muutoksia mitä alueen välittömään läheisyyteen suunnitellulla ja rakennettulla asuntoalueella on. Skogbyn ruukki alueella taasen seurannan mielenkiinto kohdistuu alueen ennallistamis- ja hoitosuunnitelman mahdollisiin vaikutuksiin. Näiltä seurannoilta on siis pidemmällä aika välillä odotettavissa päin vastaisia tuloksia.
Lisäksi tutkijamme ovat tehneet inventointityötä vaihtelevasti lukuisille eri alueilla, päätavoitteen ollessa kunkin alueen peruslajiston kartoittaminen. Vuonna 2000-2001 suoritettiin laajahko kartoitus eräällä saariston suojelualueella yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Alueella suoritetaan myös linnusto- ja kasvillisuuskartoitusta.
Linnnustonseuranta
ELI-projektiin osallistuvat lintuharrastajat tai ornitologit ovat kartoittaneet alueella useita eri kohteita. ELI-projektin puitteissa on kerätty tietoa mm. BirdLifen IBA-hankeeseen sekä Natura2000 ohjelman alueita varten. Viime aikoina kartoitukset tai seurannat ovat keskittyneet ennenkaikkea petolintujen ja Ls-lain erityissuojelulajeihin.
Lepakkokartoitukset ja muu lepakoihin liittyvä toiminta
ELI-projekti järjesti ensimmäisen lepakkokurssin jo 90-luvun puolivälissä lähinnä alueen yhdistysten jäsenistöä varten. Kurssilla, joka jakaantui sekä teoria- että kenttäosaan, saatiin asiantuntevaa opastusta (Olli Haukkovaara) sekä lajeista että niiden määrittämisestä ja havainnoinnista. Sittemmin on ELI-projektissa ollut hankeena mm. Hangon lepakko-atlaksen työstäminen. Työtä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu, vaan siitä saatuja kokemuksia on käytetty kansallisten inventointi- ja seurantamenetelmien kehittämisessä. Muita toimintoja ovat olleet myös muiden seuranata ja inventointi menetelmien kehittäminen, lepakoiden muuton, elinympäristöjen vuodenaikaisvaihtelun sekä elinympäristöjen käytön, ennenkaikkea metsäympäristön käytön, ja lepakoiden suojelun väliset ristiriidat. Lisäksi ELI-projektin on järjestänyt kansallisia workshoppeja lepakkotutkijoille sekä koulutustilaisuuksia niin harrastajille, tutkijoille kuin julkishallinnon edustajillekin.
ELI-projekti on aloittanut, ennen kaikkea välineistön parannuttua, lepakkokartoitusten teon myös muilla kohteilla toiminta-alueellaan. Näitä tuloksia on tarkoitus käyttää maankäytön suunnittelun tukemisessa vaikkapa kaavoituksen, metsien tai puistojen hoidon, luomumaatalouden taikkapa matkailun tarpeisiin.